Tehokkaiden markkinoiden hypoteesi (Efficient Market Hypothesis, EMH) on sijoitushypoteesi, jonka mukaan rahoitusvarojen hinnat heijastavat kaikkea saatavilla olevaa tietoa. Tämän perusteella uskotaan, että markkinoita ei voi jatkuvasti ”voittaa” pelkästään riskien mukauttamisen perusteella, koska omaisuuserien hinnat reagoivat vain uuteen tietoon.

EMH on peräisin 1900-luvulta, mutta vasta 1970-luvulla amerikkalainen taloustieteilijä Eugene Francis Fama käsitteli ajatusta perusteellisesti. Fama määritteli tehokkaat markkinat sellaisiksi, joilla osallistujat ovat rationaalisia tavoitellessaan voittoa markkinoilla. Kaikki taustalla oleva merkityksellinen tieto on vapaasti kaikkien markkinaosapuolten saatavilla, ja ne kilpailevat älykkäästi tätä tietoa käyttäen. Viime kädessä tehokkailla markkinoilla eri rahoitusvarojen hinnat heijastavat niiden todellista itseisarvoa.

Tehokkaiden markkinoiden hypoteesin (EMH) tasot

Fama luokitteli EMH:n kolme tasoa seuraavasti:

Vahva EMH

Vahvassa EMH:ssa kaikki tieto (julkinen tai yksityinen) diskontataan rahoitusvarojen nykyiseen hintaan. Tällaisessa skenaariossa EMH:n mukaan vallitsevat täydelliset markkinat, joilla sijoittajilla ei ole mitään etulyöntiasemaa markkinoihin nähden. Näin ollen on käytännössä mahdotonta saada markkinoita korkeampaa tuottoa kuin markkinoiden vertailuindeksi.

Keskivahva EMH

Todennäköisimpänä skenaariona pidetään puolivahvaa EMH:ta, jonka mukaan kaikki olennainen julkinen tieto heijastuu nopeasti rahoitusvarojen hintoihin. Markkinaosapuolet omaksuvat ja käsittelevät uudet tiedot nopeasti, jolloin uusien kysyntä- tai tarjontavoimien seurauksena syntyy uusi tasapaino. Tässä muodossa sijoittajat voivat saada etua vain, jos heillä on hallussaan tietoa, joka ei ole helposti saatavilla julkisuudessa.

Heikko EMH

Tässä muodossa EMH viittaa siihen, että omaisuuserien hinnat ovat diskontanneet kaiken aikaisemman relevantin tiedon. Kun historiallinen tieto on otettu huomioon, teknisen analyysin strategiat eivät voi antaa kauppiaille etulyöntiasemaa markkinoilla. Saapuva uusi tieto (fundamenttianalyysi) voi kuitenkin auttaa tunnistamaan yli- tai aliarvostettuja omaisuuseriä markkinoilla. Kaiken kaikkiaan EMH:n kannattajat väittävät, että rahoitusmarkkinoita on luonnostaan vaikea voittaa. Vaikka tämän voidaan sanoa olevan totta, vaikeus ei kuitenkaan johdu siitä, että hinnat diskontataan markkinoilla, vaan suurelta osin siitä, että sijoittajien kollektiivisella tunnetilalla on taipumus ylittää hintojen liikkeet.

Tehokkaiden markkinoiden hypoteesin suurimmat kritiikit ovat aina tulleet erityisesti käyttäytymistieteellisiltä taloustieteilijöiltä, jotka ovat selittäneet markkinoiden tehottomuuden johtuvan sijoittajien alttiudesta erilaisille kognitiivisille vääristymille, kuten informaatioharhaisuuksille, sekä subjektiivisille inhimillisille virheille, kuten puutteelliselle analyysille. Myös ajoittaiset markkinakuplat ja -romahdukset toimivat empiirisenä todisteena rahoitusmarkkinoiden tehottomuudesta. Voi olla mahdollista määrittää, milloin markkinat ovat kuplassa tai romahtavat, mutta ei ole helppoa määrittää, kuinka pitkälle ne voivat nousta tai laskea. Tärkein argumentti EMH:ta vastaan on se, että markkinoita on todellakin mahdollista voittaa vuosi toisensa jälkeen pitkän aikaa. Legendaariset sijoittajat, kuten Warren Buffet, ovat onnistuneet tuottamaan vertailuindeksiä johdonmukaisesti parempia tuloksia useiden vuosien ajan. Viime vuosina Renaissance Technologiesin sijoitusrahasto Medallion on onnistunut saavuttamaan 2478 prosentin tuoton vain 11 vuoden aikana vuodesta 2008.

Rekisteröidy nyt

Satunnaiskulkuteoria

Toinen EMH:n kaltainen hypoteesi on satunnaiskulku (Random Walk) -teoria. Satunnaiskulkuteorian mukaan osakekursseja ei voida luotettavasti ennustaa. EMH:n mukaan hinnat heijastavat kaikkia rahoitusvaroihin liittyviä merkityksellisiä tietoja, kun taas satunnaiskulkuteoriassa hinnat kirjaimellisesti kulkevat ”satunnaiskävelyä” ja niihin voi vaikuttaa jopa ”epäolennainen” tieto. Sijoittajien kannalta teoria viittaa siihen, että markkinat on mahdollista päihittää vain ottamalla lisäriskejä. Teorian julkisti ensimmäisen kerran vuonna 1973 Burton Malkiel kirjassaan ”A Random Walk Down Wall Street”, jossa hän vertasi osakekursseja ”juopuneen miehen askeliin”, joita ei voi luotettavasti ennustaa. Satunnaiskulkuteorian kannattajat kehottavat sijoittajia sijoittamaan passiivisiin rahastoihin, kuten sijoitusrahastoihin, jotta heillä olisi mahdollisuus saada voittoa sen sijaan, että he kasvattaisivat riskejä käymällä kauppaa yksittäisillä osakkeilla.

Tehokkaiden markkinoiden hypoteesi

Vuosien mittaan EMH:ta on pidetty akateemisena käsitteenä, joka on saanut osakseen runsaasti kritiikkiä. On kuitenkin olemassa myös jonkin verran näyttöä, joka puoltaa EMH:ta. Paras todiste tehokkaista markkinoista on suurten sijoitusrahastojen, hedge-rahastojen ja muiden ammattimaisten varainhoitajien kyvyttömyys menestyä jatkuvasti markkinoita paremmin pitkällä aikavälillä. Se, että suuret rahoituslaitokset, jotka käyttävät valtavia summia tutkimukseen, suureen tietomäärään ja kehittyneisiin kvantitatiivisiin kaupankäyntijärjestelmiin, eivät pysty jatkuvasti voittamaan markkinoita, viittaa käytännössä siihen, että markkinoilla on taipumus ajautua kohti tehokkuutta. Sijoittajat, kuten Warren Buffet, ovat poikkeus.

Tärkein EMH:n vastainen argumentti on kuplien ja romahdusten esiintyminen. Mielenkiintoista on, että EMH ei tarkalleen ottaen väitä, että kuplia ja romahduksia ei voisi olla olemassa, mutta teorian mukaan tällaisia markkinapoikkeamia ei voida ennustaa tarkasti tai johdonmukaisesti. Toinen todiste tehokkaista markkinoista on keskiarvon palautuminen. Pitkän ajanjakson aikana huonosti menestyvillä osakkeilla on taipumus lopulta menestyä paremmin samalla ajanjaksolla. Lisäksi on olemassa markkinasyklejä, jotka vahvistavat, että sijoittajien käyttäytyminen pysyy samana ja edistää markkinoiden tehokkuutta koko vuoden ajan.

Lainsäädäntö

EMH:n teoria on ollut niin vakuuttava, että sitä on käytetty rahoitusmarkkinoiden oikeudenmukaisia käytäntöjä ohjaavan lainsäädännön säätämiseen. Yhdysvalloissa tehokkaiden markkinoiden teoriaa on käytetty oikeudenkäytössä ja jopa vahingonkorvausten laskemisessa arvopaperipetostapauksissa.

Miksi markkinoiden tehokkuus on tärkeää

Tehokkaiden markkinoiden ajatus takaa sen, että sijoittajat sitoutuvat aina hyödyntämään vain laadukkaita kaupankäyntimahdollisuuksia markkinoilla. Ainoa tapa saavuttaa keskimääräistä suurempi tuotto olisi etsiä markkinoiden lyhytaikaista tehottomuutta, kuten sääntelyn katvealuemahdollisuuksia. Ajan mittaan näitä mahdollisuuksia ei markkinoilla enää ole, mutta silloin kun niitä on tarjolla, sijoittajien olisi aina varmistettava, että he hyödyntävät ne. Parasta tehokkaiden markkinoiden hypoteesissa on se, että yleisen yksimielisyyden mukaan sataprosenttisesti tehokkaita markkinoita ei koskaan tule olemaan. Tämä tarkoittaa lähinnä sitä, että markkinoilla on aina voittomahdollisuuksia. Siksi on tärkeää hankkia kattavat ja asianmukaiset EMH-tiedot ja -taidot, jotta tällaisia markkinamahdollisuuksia voidaan hyödyntää. EMH:n periaatteiden parempi ymmärtäminen auttaa sijoittajia minimoimaan riskinottonsa markkinoilla ja parantamaan samalla huomattavasti voittomahdollisuuksiaan.

Satunnaiskulkuteorian UKK

  • Onko tehokkaiden markkinoiden hypoteesi pätevä ja hyödyllinen?

    Tehokkaiden markkinoiden hypoteesi väittää, että kaikki saatavilla oleva tieto on jo heijastunut omaisuuserän hintaan, minkä vuoksi on mahdotonta tuottaa paremmin kuin markkinoiden keskiarvot tai valita yksittäisiä omaisuuseriä, jotka tuottavat johdonmukaisesti paremmin. On kuitenkin olemassa useita koulukuntia, jotka kyseenalaistavat tämän teorian. Esimerkiksi momentum-sijoittamisessa yhdistyvät tekninen ja fundamentaalinen analyysi, ja siinä väitetään, että jotkin hintamallit säilyvät, mikä antaa sijoittajalle etulyöntiaseman. Käyttäytymisrahoituksen mukaan markkinoita ohjaa enemmän sijoittajien psykologia kuin tehokkuus. Fundamenttianalyysin mukaan tietyt omaisuuserien arvostussuhteet ennustavat yli- ja alisuorituksia.

     
  • Miksi tehokkaiden markkinoiden hypoteesi on tärkeä?

    Tehokkaiden markkinoiden hypoteesin ajatellaan olevan tärkeä kauppiaille, koska se voi auttaa heitä tekemään parempia kaupankäyntipäätöksiä. Koska markkinoiden oletetaan yleensä hinnoittelevan kaiken saatavilla olevan tiedon, kauppiaat pystyvät hyödyntämään markkinapoikkeamia, kun niitä esiintyy. Vaikka ajatus tehokkaista markkinoista tarkoittaa, että sijoittajat eivät voi tehdä keskimääräistä suurempia voittoja pitkällä aikavälillä, on silti mahdollista hyödyntää lyhyen aikavälin poikkeamia ja hyötyä niistä. Ja vaikka jotkut taloustieteilijät pitävät tiukasti kiinni tehokkaiden markkinoiden hypoteesista, toiset väittävät, että markkinoiden täydellinen tehokkuus on mahdotonta, joten usein on olemassa jokin keino saada kaupankäyntietua lyhyen aikavälin markkinaliikkeissä.

     
  • Miksi satunnaiskulkuteoria on tärkeä?

    Koska satunnaiskulkuteorian mukaan yksilöiden on mahdotonta voittaa markkinoiden keskiarvojen suorituskykyä pitkällä aikavälillä, on myös selvää, että paras toimintatapa on sijoittaa vain sellaiseen salkkuun, joka jäljittelee kaikkien osakkeiden tarjontaa. Tämä on ainoa tapa vastata markkinoiden suorituskykyyn ottamatta liikaa riskiä. Mutta tämä koskee pitkän aikavälin markkinaliikkeitä. Lyhyellä aikavälillä satunnaiskulkuteoriaa ei välttämättä sovelleta. Tämän vahvistaa se, että on olemassa yksittäisiä kauppiaita, jotka pystyvät voittamaan markkinoiden keskiarvot pitkän ajan kuluessa hyödyntämällä lyhytaikaisia poikkeamia omaisuuserien hinnoissa.

     

Avaa kaupankäyntitili
tai kokeile riskitöntä demotiliä