Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan hajoamisesta lähtien eurooppalainen ylimystö haaveili Euroopan kansojen yhdistymisestä, jotta ne voisivat menestyä yhdessä yhtenäisessä liittovaltiossa. Ensimmäiset merkit sen toteutumisesta havaittiin 1900-luvun alkupuolella, joka merkitsi historiallista aikakautta, jolloin muodostettiin monia taloudellisia, poliittisia ja tieteellisiä liittoja, joista osa tehtiin sopimuksin ja osa sotien seurauksena. Euroopan unioni perustettiin virallisesti vuonna 1993 yhdenmukaistamaan tiettyjä oikeusjärjestelmiä ja luomaan sisämarkkinat. Vuonna 1998 saatiin aikaan rahaliitto, joka kuitenkin toteutui täysimääräisesti vuonna 2002, jolloin 12 jäsenvaltiota alkoi käyttää euroa yhtenäisvaluuttana.

Mikä on Euroopan keskuspankki?

Euroopan keskuspankki (EKP) on Euroopan unionin (EU) ylin rahapoliittinen instituutio, joka hallinnoi eurovaluuttaa (EUR) ja alueen raha- ja rahoitusasioita. Se perustettiin 1. kesäkuuta 1998 yhdeksi niistä seitsemästä EU:n toimielimestä, joista sovittiin Amsterdamin sopimuksessa. Euroopan unioniin kuuluu 27 jäsenvaltiota, jotka ovat sopineet yhteisestä sisäisestä oikeudellisesta ja taloudellisesta järjestelmästä. EU:n jäsenvaltioista 19 on hyväksynyt euron kansalliseksi valuutakseen, ja ne tunnetaan yhteisesti euroalueena.

EKP:n rahapolitiikka ja päätökset ohjaavat suoraan euroalueen maita, mutta se vaikuttaa myös euroalueen ulkopuolisten maiden rahapoliittisiin kysymyksiin. EKP:n päätehtäviä ovat euron liikkeeseenlasku, hintavakauden varmistaminen euroalueella sekä raha- ja finanssipolitiikan luominen ja toteuttaminen EU:ssa. EKP:n pääkonttori sijaitsee Frankfurtissa, Saksassa. EKP:n neuvosto koostuu euroalueen 19 valtion keskuspankkien pääjohtajista ja kuudesta johtokunnan jäsenestä. Poliittisesta tai kaupallisesta vaikutusvallasta riippumatonta EKP:tä ohjaavat EU:n lait, ja se on tilivelvollinen Euroopan parlamentin jäsenten julkisissa kuulemistilaisuuksissa.

Kuinka Euroopan keskuspankki toimii?

Ottaen huomioon euroalueen talouksien kokoerot ja aktiviteettivaihtelut Euroopan keskuspankin kaikki toimet perustuvat hintavakauden periaatteeseen. EKP:n päävastuualueet ovat:

  • Euron liikkeeseenlasku ja EKP:n korkojen asettaminen
  • Alueellisen rahapolitiikan luominen hintavakauden ylläpitämiseksi koko euroalueella
  • Pankki- ja muiden rahoitustoimien valvonta Euroopan unionissa
  • Jäsenvaltioiden avustaminen niiden talouspolitiikassa EU:n tavoitteiden mukaisesti
  • Työllisyys- ja talouskasvupyrkimysten tukeminen koko alueella

Euroopan keskuspankin organisaatio

Euroopan keskuspankin rakenne muistuttaa kansallista parlamenttia, sillä se koostuu eri elimistä, jotka tekevät ehdotuksia, antavat asetuksia ja panevat täytäntöön päätöksiä.

  • Valvontaelin: hoitaa pankin valvontatehtäviä, kuten inflaatiotason seurantaa, ja ehdottaa rahapolitiikan mukaisia päätöksiä.
  • EKP:n neuvosto: EKP:n tärkein päätöksentekoelin, joka päättää hallintoneuvoston ehdottamista päätöksistä.
  • Johtokunta: panee täytäntöön EKP:n neuvoston hyväksymät päätökset ja antaa operatiivisia päätöksiä jäsenvaltioiden kansallisille keskuspankeille.

EKP:n pääjohtajan ja muut johtokunnan jäsenet nimittää EKP:n neuvosto Euroopan parlamentin suostumuksella. Pankilla on myös yleisneuvosto, joka avustaa jäsenmaita niiden siirtymisessä euroon. Kun kaikki EU:n jäsenet ottavat käyttöön alueellisen valuutan, neuvosto lakkautetaan. Lisäksi kaikki EU:n jäsenet maksavat EKP:lle pääomaa väestömääränsä ja BKT:nsä perusteella, joskin euroalueen ulkopuolisten maiden on maksettava vähemmän. Kukin EU:n jäsen omistaa EKP:n osakkeita kuten osakkeenomistajat yhtiössä, mutta osakkeita ei voi siirtää eikä niitä voi käyttää vakuutena.

Euroopan keskuspankin toiminta

Euroopan keskuspankki hallinnoi eurojärjestelmän taloutta ja EU:n markkinoita. Se säätelee euron arvoa, varmistaa hintavakauden alueellisilla markkinoilla ja luo ympäristön talouskasvulle. EKP:n rahapolitiikassa hahmotellaan eurojärjestelmän talouden tavoitteet ja se ohjaa pankkia taseen arvioinnissa ja kasvuprosessin hienosäätöä koskevissa päätöksissä.

EKP:n tase koostuu kiertävästä rahamäärästä, kansallisten keskuspankkien ja muiden yksityisten rahoituslaitosten hallussa olevista varannoista sekä luottolaitosten eurojärjestelmältä esittämistä pääomapyynnöistä. Hintavakausperiaatteen mukaisesti EKP:n rahapolitiikan tavoitteissa pyritään pitämään alueellinen inflaatiotaso kahden prosentin tuntumassa tai sen alapuolella. Sitä mitataan yhdenmukaistetulla kuluttajahintaindeksillä (YKHI), joka on kaikkien EU-maiden käyttämä yhteinen inflaatiokaava. Jos inflaatiotasot ovat poissa rajoilta, pankki voi puuttua eurojärjestelmän toimintaan käyttämällä korkoja, maksuvalmiusjärjestelmää, avomarkkinaoperaatioita ja vähimmäisvarantovelvoitteita.

Euroopan keskuspankki fundamenttianalyysissä

Koska Euroopan keskuspankki on ainoa euron liikkeeseenlaskija, sillä on täysi määräysvalta valuutan vahvuuteen ja suora vaikutusvalta euroalueen talouksiin. EKP:n rahapoliittinen kokous pidetään kuuden viikon välein. Näissä kokouksissa EKP:n neuvosto arvioi alueellisia taloudellisia olosuhteita, tekee EKP:n korkopäätöksen ja suunnittelee tarvittaessa muita taloudellisia interventioita. Tärkein alueellisen keskuspankin käyttämä talouden interventioväline on EKP:n ohjauskorko. Kun EKP:n korkoa nostetaan tai lasketaan, EKP:n, kansallisten keskuspankkien ja rahoituslaitosten välisissä transaktioissa sovellettavia korkoja muutetaan vastaavasti. Kuluttaja- ja yrityslainat puolestaan kallistuvat tai halpenevat, mikä siirtää kysyntätasoja ja vaikuttaa inflaatioon.

Keskuspankin koronnostot

Kun EU:n talous kukoistaa, nopea hintainflaatio voi tehdä tulo- ja palkkatasosta riittämättömän elintason ylläpitämiseen. Palkkavaatimukset nousisivat näin ollen mahdottomalle tasolle ja johtaisivat laajamittaiseen työttömyyteen. EKP voi pitää inflaation kurissa nostamalla korkoja, mikä tekisi lainoista kalliimpia ja vähentäisi liikkeessä olevaa käteistä rahaa. Taloudellinen kysyntä puolestaan hidastuu ja pakottaa myyjät alentamaan hintoja. Korkeammat korot tekisivät eurosijoituksista kannattavampia ja lisäisivät valuutan arvoa suhteessa sen vastineisiin. Turvallisemmat sijoitusvaihtoehdot, kuten säästötilit ja EU-maiden joukkovelkakirjalainat, tarjoavat korkeampia tuottoja. Näin ollen ne houkuttelisivat pääomaa riskipitoisemmilta osakemarkkinoilta, joilla yritykset joutuvat kantamaan nyt korkeammat kustannukset yrityslainoista ja saattavat kärsiä pienemmistä voitoista kuluttajatoiminnan vähenemisen vuoksi.

Keskuspankin koronlaskut

Hidastuneen talouskasvun tai taantuman aikana EKP voi laskea korkoja elvyttääkseen EU:n taloutta. Sekä kansalaiset että yritykset rohkaistuisivat käteisen rahan kustannustehokkaasta saatavuudesta ja saisivat lainoja uusien tavaroiden ostamiseen ja uusien investointien tekemiseen. Yritykset laajentaisivat toimintaansa laajentamalla työvoimaa ja vähentämällä työttömyysastetta. Ihmiset puolestaan uskaltaisivat kuluttaa ja osallistua kysyntätalouteen. Alhaisemmat korot kuitenkin tekevät eurosta halvemman ja saavat sen menettämään arvoaan valuuttamarkkinoilla. Pääomasidonnaisista sijoituksista tulee vähemmän houkuttelevia, ja sijoittajat pyrkisivät saamaan siivun yritysten kasvavista voitoista sijoittamalla EU:n osakkeisiin ja indekseihin.

Kuinka treidata Euroopan keskuspankin päätöksillä?

Euroopan keskuspankin vaikutuspiiriin kuuluu joitakin maailman suurimpia rahoitusmarkkinoita, kuten Saksa, Ranska ja Italia. EKP:n korkopäätöksillä on suora vaikutus valuuttapareihin, kuten EUR/USD ja EUR/GBP, saksalaisiin osakkeisiin ja indekseihin, kuten Adidas, Bayer ja DAX 30, sekä ranskalaisiin osakkeisiin ja indekseihin, kuten Carrefour, Peugeot ja CAC 40. EKP:n keskuspankin kokoukset pidetään kahdeksan kertaa vuodessa. Ne, jotka käyttävät uutiskaupankäynnin strategiaa valuuttaparien Forex-kaupankäynnissä ja eurooppalaisten osakkeiden CFD-kaupankäynnissä, seuraavat jokaista tilaisuutta tarkasti. Kokousta edeltävinä tunteina ilmenevät kurssisuuntaukset heijastavat sitä, millaisia EKP:n päätöksiä sijoittajat odottavat.

Kunkin EKP:n korkokokouksen päätteeksi pankki tiedottaa yleisölle EKP:n korkopäätöksestä virallisella ilmoituksella. Välittömästi sen jälkeen EKP:n pääjohtaja pitää lehdistötilaisuuden selittääkseen päätösten taustalla olevat syyt ja antaakseen näkemyksensä euroalueen talouden tulevaisuudesta. Myös EKP:n kokouspöytäkirja julkaistaan, mutta se ei sisällä EKP:n neuvoston jäsenten hawkish- tai dovish-ääniä. Normaaleissa taloudellisissa olosuhteissa, jos EKP päättää nostaa korkoja markkinoiden odotusten mukaisesti, euro vahvistuu valuuttapareissa, kun taas eurooppalaiset osakkeet ja indeksit laskisivat.

Markkinat käyttäytyvät päinvastoin, jos koronlaskusta päätetään ennusteiden mukaisesti. Äärimmäisissä taloustilanteissa, kuten taantumassa, tai hallitsemattomissa tilanteissa, kuten pandemioissa, EKP voi kuitenkin tehdä rahapolitiikan kanssa ristiriidassa olevia hätäpäätöksiä, ja markkinat reagoivat odotettujen valvontatoimien mukaisesti. EKP:n korkopäätökset ovat eurooppalaisten omaisuuserien vahvimpia markkinoita liikuttavia tekijöitä, mutta vaikutus on vielä syvempi, kun pankki yllättää markkinat. Sijoittajat virittäytyvät usein EKP:n lehdistötilaisuuteen ja lukevat EKP:n kokouspöytäkirjoja saadakseen lisätietoa siitä, miten EKP:n neuvosto näkee talouden tulevaisuuden, ja ottaakseen kantaa sen mukaisesti. Kaikki signaalit mahdollisesti dramaattisista päätöksistä tulevaisuudessa voivat aiheuttaa entistä suurempaa volatiliteettia eurooppalaisissa omaisuuserissä.

Euroopan keskuspankin tapahtumilla treidaaminen AvaTradessa

EKP:n neuvosto tekee korkopäätökset vain kahdeksan kertaa vuodessa. Nämä harvinaiset markkinatapahtumat suunnitellaan etukäteen, ja ne luovat lukuisia korkean riskin ja korkean tuoton kaupankäyntimahdollisuuksia. HIPC-raporttien tarkistaminen ja EKP:n kokouspöytäkirjojen läpikäyminen voi auttaa valmistelemaan salkkua EKP:n virallisia koronnostoja tai -alennuksia varten. EKP:n korkopäätöksiä koskevaa päiväkauppastrategiaa voidaan parantaa entisestään hyödyntämällä AvaTraden ammattitaitoista apua ja kehittyneitä analyysityökaluja.

  • Keskuspankin tapahtumakalenteri: Tutustu EKP:n korkopäätösten ja muiden kokousten aikatauluun AvaTraden talouskalenterissa.
  • Treidaa millä tahansa päätöksellä: Erilaiset taloudelliset olosuhteet, erilaiset korkopäätökset, erilaiset markkinareaktiot; CFD-kaupankäynnillä voit sopeutua kaikkiin markkinoihin pitkien ja lyhyiden positioiden avulla.
  • Suosituimmat eurooppalaiset omaisuuserät: Kaupankäynti EUR/USD- ja EUR/GBP-valuuttapareilla, saksalaisilla ja ranskalaisilla osakkeilla sekä merkittävillä EU:n indekseillä kapeilla marginaaleilla ja korkeilla vipuvaikutussuhteilla.
  • Ylhäältä alas riskinhallinta: Aivan kuten EKP hallitsee EU:n talouden riskejä, myös sinä voit suojautua riskeiltä EKP:n tapahtumiin liittyvässä kaupankäyntistrategiassasi käyttämällä omaa AvaProtect-työkaluamme.
  • Treidaa missä vain: Lataa AvaTrade app-mobiilikauppasovelluksemme, jotta voit treidata paikasta ja ajasta huolimatta etkä koskaan menetä EKP:n tarjoamaa markkinamahdollisuutta.
  • Monikulttuurinen tuki: Ota yhteyttä AvaTraden monikieliseen asiakastukitiimiin ja saat tukea EKP:n tapahtumiin ja kaikkiin muihin asioihin puhelimitse, chatissa ja sähköpostitse.

Euroopan maat ovat siirtäneet raha- ja rahoitusasioitaan luottamuksellisesti Euroopan keskuspankin asiantuntijoille. Jokaisella EKP:n korkopäätöksellä on voimakas vaikutus euroon ja muihin eurooppalaisiin omaisuuseriin. Nyt, kun tiedät, miten EKP tekee päätöksiä ja miten ne voivat vaikuttaa markkinoihin, yhdistä tietosi ja AvaTraden mullistavat työkalut ja aloita hyödyntämään mahdollisuudet, joita eurooppalainen, vuosisatoja vanha varallisuuskulttuuri tarjoaa.

Euroopan keskuspankin UKK

  • Kuinka keskuspankin korkopäätökset yleensä vaikuttavat markkinoihin?

    Joka kerta, kun EKP ilmoittaa rahapoliittisesta ja korkopoliittisesta päätöksestään, on mahdollisuus käydä kauppaa markkinoilla. Tämä johtuu useista muutoksista, jotka johtuvat korkopäätöksestä ja EKP:n perusteluista rahapolitiikalleen kyseisellä hetkellä. Yksi yleisimmistä vaikutuksista on lisääntynyt volatiliteetti markkinoilla. Ei ole epätavallista nähdä EUR/USD-kurssin liikkuvan yli 100 pistettä, ja joskus se heilahtaa yhtä paljon kumpaankin suuntaan. Yleensä myös kaupankäynnin spekulointi lisääntyy, ja volyymi on tavallista suurempi. Yksi huomattava haittapuoli taas on lisääntyneet spreadit, mikä on myös seurausta markkinoiden volatiliteetista tänä aikana.

  • Miksi keskuspankki muuttaa korkoa?

    EKP:llä on kaksi ensisijaista syytä tehdä muutoksia euroalueen korkoihin. Ne ovat inflaation lisääminen tai vähentäminen alueella ja alueen talouskasvun tukeminen. Kun EKP nostaa korkoja, se voi rajoittaa lainojen kysyntää, ja tämä kysynnän väheneminen voi auttaa pitämään inflaation nousun kurissa. Kun EKP laskee korkoja, se voi vauhdittaa kasvua euroalueella ja sen jäsenmaissa, koska rahaa on helpommin yritysten saatavilla.

  • Kuinka keskuspankin korkopäätökset vaikuttavat osakemarkkinoihin?

    Aivan kuten valuuttamarkkinoilla havaittu volatiliteetti, myös osakemarkkinoilla voi esiintyä runsaasti volatiliteettia EKP:n korkojen ja rahapolitiikan julkistamisen yhteydessä, mikä voi johtaa kaupankäyntimahdollisuuksiin. Koska koroilla on suora vaikutus yritysten luotonantoon ja euroalueen talouskasvuun, niillä on myös voimakas vaikutus osakkeisiin. Tämä pätee erityisesti rahoitussektorin osakkeisiin, kuten pankkeihin, vaikka myös teollisuussektorilla voi tapahtua voimakkaita liikkeitä korkopäätösten jälkeen.

Näetkö tässä treidausmahdollisuuden? Avaa tili nyt!