Sijoittamisen yleinen periaate on, että sinun tulisi pyrkiä ”ostamaan halvalla ja myymään korkealla”. Todellisuudessa tämä tapahtuu yleensä ostamalla osakkeita silloin, kun ne ovat aliarvostettuja, ja myymällä niitä silloin, kun ne ovat yliarvostettuja. Siksi on erittäin tärkeää tietää, miten osake arvostetaan oikein. Vain määrittämällä osakkeen sisäisen tai käyvän arvon voit arvioida, onko se yli- vai aliarvostettu.

Osakkeiden arvonmääritys on tärkeä osa aktiivista sijoittamista, koska se auttaa sijoittajia määrittämään osakkeen sisäisen arvon. Sisäinen arvo on sitten vertailukohta, jonka perusteella määritetään, pitäisikö kohde-etuutena oleva osake ostaa tai myydä tiettynä ajankohtana.

Osakkeiden arvostus tehdään arvioimalla yrityksen liiketoiminnan perusominaisuuksia. Yleisimpiä perustavanlaatuisia menetelmiä, joita käytetään osakkeen sisäisen arvon määrittämiseen, ovat osakekohtainen tulos (EPS), diskontattu kassavirta (DCF) ja omaisuuseriin perustuva arvostus.

EPS on yksinkertaisesti luku siitä, kuinka paljon yhtiö on tehnyt tulosta per yhtä osaketta kohti. Osakekohtainen tulos on tärkeä mittari osakkeiden arvostuksessa, koska se antaa kuvan yrityksen kyvystä tuottaa voittoa osakkeenomistajilleen. EPS on kuitenkin entistäkin vankempi, kun yritystä verrataan saman toimialan vertailuyrityksiin. Korkeampi osakekohtainen tulos tarkoittaa yleensä sitä, että yritys pystyy tuottamaan enemmän voittoa osakkeenomistajilleen. EPS:llä on kuitenkin myös rajoituksensa, sillä yritykset voivat vääristää sitä esimerkiksi muuttamalla kirjanpitotekniikoita tai toteuttamalla osakkeiden takaisinostoja, jotka vähentävät ulkona olevien osakkeiden määrää.

DCF:ää puolestaan käytetään arvioimaan, onko osake houkutteleva sen ennustettujen vapaiden kassavirtojen perusteella tulevaisuudessa. Ensin arvioidaan kaikki yrityksen tulevat kassavirrat ja diskontataan ne sen jälkeen niiden nykyarvon määrittämiseksi. Tämän jälkeen kaikki nykyarvot lasketaan yhteen osakkeen sisäisen arvon määrittämiseksi. Jos DCF-arvo on korkeampi kuin sijoituksen nykyarvo, osake on potentiaalisesti suuri mahdollisuus.

DCF-menetelmää pidetään parhaana ja tarkimpana tapana määrittää osakkeen sisäinen arvo, koska siinä otetaan huomioon laaja valikoima liiketoiminnan perustekijöitä, kuten kasvuvauhti, pääomakustannukset ja jopa voiton uudelleensijoitus. DCF-laskentamenetelmä ottaa huomioon myös joustavat ja tärkeät näkökohdat, kuten liiketoimintastrategian muutoksen. DCF-menetelmän ainoa haittapuoli on se, että se soveltuu parhaiten vain pitkän aikavälin sijoitusstrategioihin. Lisäksi siihen liittyy riski, kun tehdään ”oletuksia” tulevista kassavirtaennusteista, vaikka tähän voidaankin puuttua muuttamalla laskentakaavaa.

Varoihin perustuva arvostus on yksinkertaisin tapa määrittää osakkeen sisäinen arvo. Siinä yksinkertaisesti lasketaan yhteen yrityksen aineelliset ja aineettomat hyödykkeet ja vähennetään niistä kaikki velat. Varoihin perustuvassa arvostuksessa ei kuitenkaan oteta huomioon kasvunäkymiä, ja se tuottaa usein alhaisempia yritysten sisäisiä arvoja kuin muut menetelmät.

Huolimatta tehokkaiden markkinoiden hypoteesista, jonka mukaan osakkeet käyvät pörssissä kauppaa useimmiten käypään arvoonsa, markkinat ovat harvoin tehokkaat johtuen lukuisista tekijöistä, kuten markkinapsykologiasta, inhimillisistä tunteista, tiedon epäsymmetriasta ja jopa alhaisesta likviditeetistä.

Markkinoiden tehottomuus puoltaa arvosijoittamista, jossa on mahdollista valita osakkeet, jotka käyvät kauppaa alle niiden sisäisen arvon. Uskotaan, että ajan myötä markkinat vähitellen ymmärtävät tehottomuuden, mikä johtaa arvosijoittajien voittoihin. Arvosijoittaminen eroaa luonnostaan kasvusijoittamisesta, jossa sijoittajat uskovat, että osake ei voi olla kallis ja että se kasvaa jatkossakin enemmän kuin sekä markkinat että niiden osallistujat odottavat.

Kuinka löytää aliarvostettuja osakkeita

Aliarvostettujen osakkeiden löytäminen on tärkeä arvosijoittamisen periaate. Fundamenttianalyysin yleisenä oletuksena on, että markkinat pyrkivät korjautumaan kohti käypiä tai sisäisiä arvojaan. Siksi on tärkeää löytää laadukkaita (ei välttämättä halpoja) osakkeita, jotka on hinnoiteltu selvästi alle niiden käyvän markkina-arvon. On monia syitä, joiden vuoksi laatuosakkeet voidaan hinnoitella markkinoilla epäoikeudenmukaisesti, kuten negatiiviset uutiset, yrityksen brändin tunnettuus, väärinarvioidut tulokset, toimialan kehitys ja taloussuhdanteet.

Seuraavassa on joitakin fundamentaalisia mittareita, joiden avulla voit tunnistaa aliarvostettuja osakkeita:

  • Price-to-earnings -suhde (P/E) –
    P/E-suhde saadaan jakamalla osakekohtainen hinta osakekohtaisella voitolla. Se kuvaa lähinnä rahamäärää, joka voidaan käyttää yhden dollarin voiton tuottamiseksi. Näin ollen alhainen P/E-luku voi tarkoittaa, että osake on aliarvostettu.
  • Debt-to-equity -suhde (D/E) –
    D/E-suhde lasketaan jakamalla yrityksen kokonaisvelka sen omalla pääomalla. Pohjimmiltaan se on suhdeluku, joka ilmaisee yrityksen taloudellisen vipuvaikutuksen eli sen, miten toiminta tapahtuu velan avulla suhteessa omaan rahaan. Vaikka korkea D/E-suhde voi olla huono indikaattori, on aina tärkeää tarkastella tätä mittaria koko toimialan kontekstissa.
  • Return-on-equity -suhde (ROE) –
    ROE lasketaan jakamalla yrityksen nettotulos sen omalla pääomalla. Näin ollen ROE mittaa lähinnä sitä, kuinka nopeasti yritys pystyy tuottamaan voittoa osakkeenomistajien investoinneista. Arvo kuvaa tuottoa jokaiselle 1 dollarille, jonka osakkeenomistajat sijoittavat yritykseen. Korkea ROE merkitsee siis, että osake on todennäköisesti aliarvostettu.
  • Price-to-book -suhde (P/B) –
    P/B-suhde lasketaan jakamalla yhtiön osakkeen senhetkinen kurssi sen osakekohtaisella kirjanpitoarvolla. Yhtiön kirjanpitoarvo on yksinkertaisesti sen kokonaisvarat vähennettynä sen kokonaisveloilla. Näin ollen osakekohtainen kirjanpitoarvo on kirjanpitoarvo jaettuna ulkona olevien osakkeiden kokonaismäärällä. Alhainen P/B-suhde (alle 1) tarkoittaa, että osake on aliarvostettu.

Kuinka löytää yliarvostettuja osakkeita

Yliarvostettujen osakkeiden löytäminen voi auttaa sijoittajia toteuttamaan sijoitusstrategioita, kuten myymään osakkeen tai etsimään lyhyitä kaupankäyntimahdollisuuksia johdannaismarkkinoilla, kuten CFD-markkinoilla. Markkinoiden yleinen oletus on, että kun markkinat korjaantuvat kohti sisäistä arvoaan, yliarvostettujen osakkeiden hinnat laskevat. Osakkeet voivat olla yliarvostettuja useiden eri tekijöiden, kuten ostotoiminnan vilkastumisen, myönteisten uutisten, toimialan kehityksen ja taloussyklien vuoksi.

Seuraavassa on joitakin fundamentaalisia mittareita, joiden avulla voit tunnistaa yliarvostetut osakkeet:

  • Price-to-earnings -suhde (P/E) –
    Korkea P/E-suhde tarkoittaa, että yritys käyttää paljon enemmän rahaa saadakseen 1 dollarin voiton. Tämä voi olla merkki siitä, että osake on yliarvostettu.
  • Debt-to-equity -suhde (D/E) –
    Korkea D/E-suhde tarkoittaa lähinnä sitä, että yritys on taloudellisesti erittäin velkaantunut verrattuna saman toimialan muihin yrityksiin. Tämä voi olla vahva merkki siitä, että osake on yliarvostettu.
  • Return-on-equity -suhde (ROE) –
    Alhainen ROE tarkoittaa, että yritys saa hyvin vähän tuottoa osakkeenomistajien investoinneista. Tämä tarkoittaa, että kohde-etuutena oleva osake on todennäköisesti yliarvostettu.
  • Price-to-book -suhde (P/B) –
    Korkea P/B-suhde tarkoittaa yksinkertaisesti sitä, että yhtiön markkinahinta poikkeaa suuresti sen todellisesta kirjanpitoarvosta. Tämä on merkki yliarvostetusta osakkeesta.

Yli- ja aliarvostettujen osakkeiden treidaus CFD-markkinoilla

CFD-markkinat tarjoavat loistavan ympäristön yli- ja aliarvostettujen osakkeiden kaupalle. CFD-kaupassa et omista kohde-etuutena olevaa osaketta, vaan voit spekuloida sen hinnanmuutoksilla. CFD- kaupankäynnissä on vipuvaikutus, alhaiset kaupankäyntikustannukset, ja kauppiaat voivat ostaa tai myydä osakkeita ilman rajoituksia.

Seuraavassa on joitakin lähestymistapoja, kun CFD-markkinoilla käydään kauppaa yli- ja aliarvostetuilla osakkeilla:

  • Uutistreidaus –
    Osakkeisiin liittyvillä CFD:lla käydään kauppaa reaaliaikaisesti, mikä tarkoittaa, että kohde-etuutena olevia osakkeita koskevia uutisia ja tietoja voidaan hyödyntää reaaliaikaisesti.
  • Tekninen analyysi –
    Erilaisia teknisen analyysin työkaluja voidaan käyttää kartoittamaan tärkeitä tuki- ja vastusalueita, joilla yli- ja aliarvostetut osakkeet voivat todennäköisesti muuttaa suuntaa.
  • Innovatiiviset toimeksiannot –
    CFD-kauppiaat voivat hyödyntää innovatiivisia toimeksiantotyyppejä, kuten markkinatoimeksiantoja, osto-/myyntipysäytys- ja raja-arvotoimeksiantoja sekä stop loss- ja take profit -toimeksiantoja, jotta he voivat tehokkaasti hyödyntää mahdollisuuksia, joita heidän suosimissaan yliarvostetuissa ja aliarvostetuissa osakkeissa on markkinoilla.

Näetkö tässä treidausmahdollisuuden?